Kuinka kauas airsoft-aseella voi osua? Airsoft-aseen kantama selitettynä

Kuinka kauas airsoft-ase oikeasti ampuu? Yhtä kaikkiin airsoft-aseisiin sopivaa kantamaa ei ole. Omassa käytännön testissämme 0,89 joulen pistoolilla ja 0,32 gramman kuulalla päästiin 55 metriin, kun taas 3 joulen VSR:llä ja 0,45 gramman kuulalla osumia tuli hyvin vielä 90 metriin. Näiden ääripäiden välillä testatut aseet käyttäytyivät hyvin eri tavoin tehon, kuulapainon, hop-upin ja koko kokoonpanon tasaisuuden mukaan.

Olennaisin ero on tämä: se, kuinka kauas kuula lentää, ei ole sama asia kuin se, kuinka kauas aseella voidaan osua luotettavasti.

Käytännön kantamaan vaikuttavat muun muassa hop-upin toiminta, kuulan paino, lähtöenergia, aseen tasaisuus, tuuli ja koko kokoonpanon toimivuus. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä airsoft-aseen kantama oikeastaan tarkoittaa ja käytämme esimerkkeinä seitsemällä erilaisella aseella tekemäämme testiä.

Airsoft-aseen kantama ei ole yksi metriluku

Kun joku kertoo airsoft-aseensa "ampuvan 80 metriä", väite voi tarkoittaa useita aivan eri asioita. Siksi kantama kannattaa jakaa kolmeen eri käsitteeseen.

Maksimikantama

Maksimikantama tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, kuinka pitkälle kuula lentää ennen kuin se osuu maahan. Kuulan voi ampua kaarevalla lentoradalla huomattavasti pidemmälle kuin etäisyydelle, jolle aseella voidaan järkevästi tähdätä.

Siksi pelkkä maksimilentomatka kertoo melko vähän aseen käytännön suorituskyvystä pelikentällä.

Maksimaalinen osumaetäisyys

Tällä tarkoitetaan pisintä etäisyyttä, jolta yksittäinen osuma voidaan saada. Yksi onnistunut laukaus kertoo, että kuula yltää kohteeseen, mutta se ei vielä kerro, pystyykö saman osuman toistamaan.

Testimme 2,7 joulen DMR 0,40 gramman kuulalla on tästä hyvä esimerkki. Saimme sillä osuman 85 metriin, mutta hajonta oli siinä vaiheessa jo niin suurta, että saman tuloksen toistaminen oli vaikeaa.

Käyttökelpoinen kantama eli toistettava osumaetäisyys

Pelaamisen kannalta tämä on yleensä hyödyllisin tapa tarkastella kantamaa. Käyttökelpoinen kantama tarkoittaa etäisyyttä, jolla aseella voidaan saada kohtuullisen toistettavia osumia ihmisen kokoiseen maaliin.

70 metriin tasaisesti osuva ase voi siis olla pitkällä matkalla paljon käyttökelpoisempi kuin ase, jolla saadaan joskus yksittäinen osuma pidemmälle, mutta jonka kuulat leviävät suurelle alueelle.

Testasimme seitsemän erilaisen airsoft-aseen osumaetäisyyttä

Käytännön testissä käytössä oli seitsemän erilaista airsoft-asetta, etäisyysmittari, useita kameroita ja pelaajan kokoinen maali. Tarkoituksena oli hakea nimenomaan aseiden maksimiosumaetäisyyksiä, ei tehdä laboratorio-olosuhteissa ammuttua tarkkuusvertailua.

Aseiden lähtöenergiat, kuulapainot, hop-upit ja muut ominaisuudet erosivat toisistaan. Tuloksia kannattaa siksi lukea käytännön esimerkkeinä juuri näistä kokoonpanoista, ei kyseisten asemallien tai asetyyppien yleispätevinä kantamalupauksina.

Taulukon tärkein havainto ei ole se, mikä ase sai suurimman metriluvun. 1,3 joulen M16 ylsi 0,32 gramman kuulalla 73 metriin, kun taas tehokkaampi 1,7 joulen MTW 0,36 gramman kuulalla testattiin 70 metrissä, mutta se oli tällä etäisyydellä selvästi tasaisempi. Samoin 2,7 joulen DMR:n 85 metrin ja 3 joulen VSR:n 90 metrin tulosten välillä oli paperilla vain viisi metriä, mutta aseiden käytännön suorituskyky näillä etäisyyksillä oli hyvin erilainen.

Tulokset osoittavat myös, miksi lähtöenergiaa ei voi muuntaa suoraan metrimääräksi. Tehokkaampi ase ei automaattisesti tuota jokaisessa testissä pidempää yksittäistä osumaa, eikä pisin yksittäinen osuma automaattisesti tarkoita parasta käyttökelpoista kantamaa.

Voiko airsoft-pistoolilla oikeasti osua yli 60 metriin?

Pistoolit olivat testin suurimpia yllätyksiä. Umarex Glock 19 tuotti 0,89 joulea 0,32 gramman kuulalla ja osui vielä 55 metriin. NOVRITSCH SSX23 tuotti 1,1 joulea 0,36 gramman kuulalla ja sillä osumia tuli melko hyvin vielä 65 metriin.

Tämä havainnollistaa hyvin sitä, miksi pelkän lähtöenergian perusteella ei voi suoraan päätellä aseen kantamaa. Melko matalatehoinenkin ase voi hyvin toimivalla hop-upilla ja sopivalla kuulalla lennättää kuulan yllättävän pitkälle.

Tulosta ei kuitenkaan pidä tulkita niin, että jokainen kaasupistooli osuisi luotettavasti 60 metriin. Hop-upin rakenne, kuulapaino, käytetty kaasu, lämpötila ja yksilökohtaiset erot voivat muuttaa tulosta huomattavasti.

Miksi MTW pärjäsi paremmin kuin pidemmälle osunut ase?

Viritetty M16 tuotti 1,3 joulea 0,32 gramman kuulalla ja sillä saatiin osuma 73 metriin. MTW tuotti 1,7 joulea 0,36 gramman kuulalla ja sen testietäisyys oli noin 70 metriä. Pelkkiä maksimietäisyyksiä katsomalla M16 näyttäisi siis pärjänneen paremmin.

Kameramateriaali kertoi kuitenkin toisenlaisen tarinan. M16:n hajonta oli 73 metrissä jo suurta ja osumien toistaminen vaikeaa. MTW lähetti kuulia noin 70 metriin huomattavasti tasaisemmin ja pienemmällä hajonnalla.

Juuri tästä syystä toistettava osumaetäisyys on tärkeämpi kuin ennätyslaukaus. Pelissä on paljon hyödyllisempää tietää, mihin myös seuraava kuula todennäköisesti menee, kuin tietää yhden kuulan joskus lentäneen muutaman metrin pidemmälle.

Mikä vaikuttaa airsoft-aseen kantamaan?

Lähtöenergia vaikuttaa kantamaan, mutta se on vain yksi osa kokonaisuutta. Pitkän matkan suorituskyky syntyy useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

1. Hop-up

Hop-up antaa kuulalle takakierteen. Takakierre muuttaa ilmavirtausta kuulan ympärillä ja auttaa sitä säilyttämään lentoratansa pidempään sen sijaan, että kuula lähtisi nopeasti putoamaan painovoiman vaikutuksesta.

Oikein säädetty hop-up on siksi yksi tärkeimmistä airsoft-aseen kantamaan vaikuttavista tekijöistä. Liian pienellä hopilla kuula putoaa aikaisin. Liian suurella säädöllä kuula puolestaan alkaa nousta liikaa ja tarkka osuminen vaikeutuu.

Myös hop-upin tasaisuus on tärkeää. Jos hoppikumi antaa kuulalle hieman erilaisen kierteen jokaisella laukauksella, pieni ero alkaa näkyä selvästi 60, 70 tai 80 metrin etäisyydellä.

Jos haluat tutustua tarkemmin yhteen tapaan tehdä hop-upin säädöstä tarkempi ja vakaampi, lue oppaamme TDC-mallisesta hop-upista.

2. Kuulan paino

Kevyt kuula lähtee samalla lähtöenergialla yleensä raskaampaa kuulaa nopeammin, mutta suurempi lähtönopeus ei automaattisesti tarkoita parempaa pitkän matkan suorituskykyä.

Sopivan painava kuula säilyttää nopeuttaan ja lentonsa vakautta paremmin pitkällä matkalla ja on yleensä vähemmän herkkä tuulelle. Tämän vuoksi ulkopeleissä, DMR-kokoonpanoissa ja tarkkuuskivääreissä käytetään usein selvästi raskaampia kuulia kuin lyhyen matkan ammunnassa.

Myös testimme näyttää hyvin, miten kuulapaino tyypillisesti kasvaa pitkälle matkalle rakennetuissa kokoonpanoissa. Glockissa ja AKX:ssä käytettiin 0,32 gramman kuulia, SSX23:ssa ja MTW:ssä 0,36 gramman kuulia, DMR:ssä 0,40 gramman kuulia ja VSR:ssä 0,45 gramman kuulia.

Tästä ei kuitenkaan voi päätellä, että juuri kuulapaino yksin aiheutti erot kantamassa, sillä samalla muuttuivat myös lähtöenergia, hop-up ja muu kokoonpano. Vertailu havainnollistaa silti hyvin sitä, miksi tehokkaammissa pitkän kantaman kokoonpanoissa käytetään tyypillisesti raskaampia kuulia.

Pelkkä mahdollisimman raskaan kuulan valitseminen ei auta. Hop-upin täytyy pystyä antamaan kuulalle riittävä ja tasainen takakierre, ja kuulapainon täytyy sopia aseen tehoon ja kokonaisuuteen.

Kuulapainon valinnasta voit lukea tarkemmin oppaastamme Näin valitset kuulapainon oikein.

3. Lähtöenergia ja lähtönopeus

Suurempi lähtöenergia voi antaa mahdollisuuden pidempään kantamaan, mutta vaikutus ei kasva suorassa suhteessa. Kaksinkertainen lähtöenergia ei tarkoita kaksinkertaista käyttökelpoista kantamaa.

Oma testimme näyttää tämän hyvin. 1,1 joulen SSX23:lla ja 0,36 gramman kuulalla osumia tuli melko hyvin 65 metriin, kun taas 3 joulen VSR:llä ja 0,45 gramman kuulalla osumia saatiin hyvin 90 metriin. VSR:ssä oli lähes kolminkertainen lähtöenergia, mutta sen käyttökelpoinen osumaetäisyys ei ollut lähelläkään kolminkertainen.

Myös M16:n ja MTW:n vertailu on kiinnostava. MTW tuotti 1,7 joulea eli enemmän kuin M16:n 1,3 joulea, mutta M16:lla saatiin testissä yksittäinen osuma kolme metriä pidemmälle. MTW oli silti omalla testietäisyydellään selvästi tasaisempi.

Myös lähtönopeutta täytyy tarkastella yhdessä kuulapainon kanssa. Kevyt kuula voi näyttää kronometrissä suuren m/s- tai FPS-lukeman, vaikka hitaammin lähtevä raskaampi kuula toimisi pitkällä matkalla paremmin.

Aiheesta voit lukea tarkemmin artikkelista Airsoft-aseen lähtönopeus ja lähtöenergia - näin mittaat oikein.

4. Laukausten tasaisuus

Pitkän matkan tarkkuudessa olennaista on, että ase tekee mahdollisimman saman asian jokaisella laukauksella. Pieni vaihtelu, jota ei 20 metrissä juuri huomaa, voi näkyä kauempana suurena erona osumapisteessä.

Vaihtelua voivat aiheuttaa esimerkiksi:

• lähtöenergian vaihtelu laukauksesta toiseen
• hop-upin paineen tai kuulalle antaman kierteen vaihtelu
• ilmatiiviyden vaihtelu
• kuulien laatu- ja mittavaihtelu
• sisäpiipun ja hoppiyksikön linjauksen tai kiinnityksen vaihtelu

Tehokaskin ase voi siksi olla pitkällä matkalla heikompi kuin matalatehoisempi ase, joka lähettää jokaisen kuulan lähes samanlaiselle lentoradalle.

5. Kuulan laatu

Mitä pidemmälle ammutaan, sitä enemmän pienet erot korostuvat. Tasalaatuiset kuulat auttavat hop-upia tuottamaan mahdollisimman samanlaisen lentoradan laukauksesta toiseen.

Lyhyellä sisäpelietäisyydellä pieni ero kahden kuulan välillä voi jäädä huomaamatta. Pitkällä ulkopelietäisyydellä sama ero voi näkyä huomattavasti suurempana hajontana.

6. Tuuli ja muut olosuhteet

Airsoft-kuula on kevyt ammus, joten tuulen merkitys kasvaa nopeasti etäisyyden mukana. 80-90 metrissä jo melko maltillinen sivutuuli voi siirtää kuulaa selvästi sivusuunnassa.

Tämän vuoksi yhtenä päivänä mitattu käyttökelpoinen kantama ei ole täysin muuttumaton arvo. Tyynellä säällä erinomaisesti toimiva ase voi olla samalla etäisyydellä huomattavasti haastavampi käyttää puuskittaisessa tuulessa.

Lisääkö raskaampi kuula airsoft-aseen kantamaa?

Usein se voi parantaa pitkän matkan käytännön suorituskykyä, mutta ei automaattisesti.

Samalla lähtöenergialla raskaampi kuula lähtee kevyempää hitaammin. Se voi kuitenkin säilyttää nopeuttaan paremmin pitkällä matkalla, käyttäytyä vakaammin muuttuvassa ilmavirrassa ja hyödyntää oikein säädettyä hop-upia tehokkaasti.

Lopputuloksena voi olla ennustettavampi lentorata ja parempi käyttökelpoinen kantama, vaikka kronometri näyttää pienempää lähtönopeutta.

Testissämme kuulapaino vaihteli Glockin 0,32 grammasta VSR:n 0,45 grammaan. Tästä ei voi erottaa kuulapainon vaikutusta itsenäiseksi kantaman selittäjäksi, koska aseet ja niiden lähtöenergiat olivat erilaisia, mutta kokonaisuus havainnollistaa käytännössä sitä, kuinka pidemmälle matkalle tarkoitetuissa tehokkaammissa kokoonpanoissa käytetään usein raskaampia kuulia.

Jos kuula on aseen kokoonpanolle liian raskas, tilanne voi kääntyä päinvastaiseksi. Hop-up ei välttämättä pysty enää nostamaan kuulaa riittävästi ja kantama lyhenee. Tavoitteena ei siis ole valita mahdollisimman raskasta kuulaa, vaan löytää kuulapaino, jonka kyseinen ase pystyy hopittamaan tasaisesti ja tehokkaasti.

Tarkoittaako suurempi lähtönopeus aina pidempää kantamaa?

Ei. Suurempi lähtönopeus voi auttaa kantamassa, mutta pelkkä m/s- tai FPS-lukema ei kerro, kuinka pitkälle aseella voidaan osua.

Lähtönopeus riippuu myös käytetyn kuulan painosta. Siksi aseiden vertailussa lähtöenergia jouleina ja mittauksessa käytetty kuulapaino kertovat enemmän kuin pelkkä nopeus.

Siltikään sama tai suurempi lähtöenergia ei tarkoita automaattisesti pidempää yksittäistä osumaetäisyyttä. M16:n ja MTW:n tulokset havainnollistavat tätä hyvin: 1,3 joulen M16 ylsi testissä 73 metriin ja 1,7 joulen MTW 70 metriin, mutta MTW:n osumat olivat selvästi tasaisempia.

Ampuuko pitkä airsoft-ase pidemmälle?

Pitkä kivääri ei automaattisesti kanna lyhyttä asetta pidemmälle, eikä pitkä sisäpiippu tarkoita suoraan pidempää käyttökelpoista kantamaa.

Sisäpiipun pituus voi vaikuttaa lähtöenergiaan ja järjestelmän hyötysuhteeseen riippuen siitä, miten aseen ilma- tai kaasutilavuus sopii kyseiseen piippuun. Pitkän matkan osumiin vaikuttavat kuitenkin edelleen voimakkaasti hop-up, kuulavalinta ja aseen tasaisuus.

Aihetta käsitellään tarkemmin artikkelissamme Onko piipun pituudella merkitystä airsoftissa?

Vaikuttaako AEG, HPA tai kaasu suoraan kantamaan?

Käyttövoima ei yksin ratkaise airsoft-aseen kantamaa. Kun kuula on poistunut piipusta, sen lentoon vaikuttavat muun muassa lähtönopeus, massa, lähtösuunta, takakierre ja ympäröivä ilma.

AEG, HPA-ase ja kaasutoiminen airsoft-ase voivat siksi tuottaa hyvin samankaltaisen lentoradan, jos kuula lähtee niistä vastaavalla energialla ja takakierteellä.

Käyttövoimien välillä voi kuitenkin olla eroja siinä, kuinka helposti samat olosuhteet pystytään tuottamaan laukauksesta toiseen. Testimme 1,7 joulen MTW 0,36 gramman kuulalla oli erittäin tasainen 70 metrissä, mutta tästä ei voi päätellä, että jokainen HPA-ase ampuisi automaattisesti pidemmälle kuin jokainen sähkö- tai kaasuase.

Voiko airsoft-aseella osua 100 metriin?

Yksittäinen 100 metrin osuma on huolellisesti rakennetulla pitkän kantaman kokoonpanolla ja sopivissa olosuhteissa mahdollinen, mutta 100 metriä ei ole tavallisen airsoft-aseen normaali käyttökelpoinen kantama.

Omassa testissämme 3 joulen VSR:llä ja 0,45 gramman kuulalla osumia tuli hyvin vielä 90 metriin. 2,7 joulen DMR 0,40 gramman kuulalla ylsi 85 metriin, mutta hajonta oli jo niin suurta, että saman osuman toistaminen oli vaikeaa.

Kun joku kertoo airsoft-aseensa "kantavan 100 metriä", kannattaa selvittää, mitä hän tällä tarkoittaa:

• Lentääkö kuula fyysisesti 100 metriä?
• Onko aseella joskus saatu yksittäinen osuma 100 metriin?
• Pystyykö aseella saamaan 100 metriin toistettavia osumia?

Nämä ovat käytännössä kolme hyvin erilaista väitettä.

Miten airsoft-aseesta saa enemmän käyttökelpoista kantamaa?

Jos tavoitteena on parempi kantama, lähtöenergian nostamisen ei tarvitse olla ensimmäinen toimenpide. Ensin kannattaa saada nykyinen kokoonpano toimimaan mahdollisimman tasaisesti.

1. Käytä laadukkaita kuulia. Tasalaatuinen kuula helpottaa hop-upin toimintaa ja tekee lentoradasta ennustettavamman.
2. Kokeile aseelle sopivaa raskaampaa kuulapainoa. Erityisesti ulkopeleissä painavampi kuula voi parantaa pitkän matkan suorituskykyä, jos hop-up pystyy nostamaan sitä kunnolla.
3. Säädä hop-up huolellisesti. Tavoittele ennustettavaa ja melko suoraa lentorataa ilman voimakasta nousua lennon lopussa.
4. Tarkista aseen tasaisuus. Jos lähtöenergia tai kuulien lentorata vaihtelee paljon, ongelma kannattaa ratkaista ennen tehon lisäämistä.
5. Mieti virittämistä vasta tämän jälkeen. Tehon lisääminen ilman hop-upin tai tasaisuuden ongelmien korjaamista voi tarkoittaa vain sitä, että epätarkka kuula lentää entistä kauemmas.

Usein kysytyt kysymykset airsoft-aseen kantamasta

Kuinka kauas tavallinen airsoft-ase ampuu?

Yhtä tavallisen airsoft-aseen kantamaa ei ole. Omassa testissämme kiväärityyppisillä kokoonpanoilla saatiin osumia noin 56-85 metrin etäisyyksille, mutta niiden lähtöenergiat vaihtelivat 1,1-2,7 joulen välillä ja toistettavuudessa oli suuria eroja. Lukuja kannattaa käyttää esimerkkeinä, ei muiden aseiden luvattuina kantamina.

Kuinka kauas airsoft-pistooli ampuu?

Testissämme 0,89 joulen Umarex Glock 19 ylsi 0,32 gramman kuulalla 55 metriin ja 1,1 joulen NOVRITSCH SSX23 0,36 gramman kuulalla 65 metriin. Pistoolien välillä voi kuitenkin olla suuria eroja hop-upin, tehon, kuulapainon, kaasun ja lämpötilan mukaan.

Kuinka kauas airsoft-tarkkuuskivääri ampuu?

Testimme 3 joulen VSR:llä ja 0,45 gramman kuulalla osumia saatiin hyvin 90 metriin. Tämä ei tarkoita, että jokaisen tarkkuuskiväärin käyttökelpoinen kantama olisi 90 metriä. Teho, hop-up, kuulavalinta, tasaisuus ja sääolosuhteet vaikuttavat tulokseen.

Vaikuttaako kuulan paino airsoft-aseen kantamaan?

Kyllä. Sopivan painava kuula voi säilyttää nopeuttaan ja vakauttaan paremmin pitkällä matkalla, mutta hop-upin täytyy pystyä antamaan sille riittävä ja tasainen takakierre. Liian raskas kuula voi puolestaan lyhentää kantamaa.

Lisääkö suurempi lähtöenergia airsoft-aseen kantamaa?

Se voi kasvattaa potentiaalista kantamaa, mutta vaikutus ei ole suoraviivainen. Testissämme 1,1 joulen SSX23 ylsi 65 metriin ja 3 joulen VSR 90 metriin. Tehokaskin ase tarvitsee toimivan hop-upin, sopivat kuulat ja tasaisen toiminnan, jotta lisäenergia muuttuu käyttökelpoiseksi osumaetäisyydeksi.

Vaikuttaako sisäpiipun pituus airsoft-aseen kantamaan?

Ei suoraan. Sisäpiipun pituus voi vaikuttaa lähtöenergiaan ja hyötysuhteeseen kokoonpanosta riippuen, mutta se ei yksin määritä käyttökelpoista kantamaa. Hop-up, kuulavalinta ja tasaisuus ovat pitkän matkan osumisessa yleensä tärkeämpiä.

Onko HPA-ase aina tarkempi pitkällä matkalla kuin AEG?

Ei. HPA-järjestelmällä voidaan saavuttaa erittäin tasainen toiminta, mutta käyttövoima yksin ei takaa parempaa kantamaa tai tarkkuutta. Hyvin säädetty AEG voi toimia pitkällä matkalla paremmin kuin huonosti säädetty HPA-ase ja päinvastoin.

Yhteenveto: kuinka kauas airsoft-aseella oikeasti voi osua?

Testimme osoitti hyvin, miksi airsoft-aseen kantamaa on vaikea kuvata yhdellä numerolla. 0,89 joulen Glock ylsi 0,32 gramman kuulalla 55 metriin, 1,1 joulen SSX23 0,36 gramman kuulalla 65 metriin, 1,1 joulen AKX 0,32 gramman kuulalla 56 metriin, 1,3 joulen M16 0,32 gramman kuulalla 73 metriin, 1,7 joulen MTW oli 0,36 gramman kuulalla erittäin tasainen 70 metrissä, 2,7 joulen DMR ylsi 0,40 gramman kuulalla 85 metriin ja 3 joulen VSR:llä saatiin 0,45 gramman kuulalla hyviä osumia 90 metriin.

Testin tärkein havainto ei silti ollut 90 metrin tulos. Olennaisempaa oli ero sen välillä, että kuula yltää kohteeseen ja että kohteeseen pystytään osumaan toistettavasti.

Pelikentällä airsoft-aseen hyödyllinen kantama on käytännössä se etäisyys, jolle aseen, kuulan ja hop-upin muodostama kokonaisuus pystyy lähettämään kuulia ennustettavasti. Lähtöenergia auttaa, mutta hyvin toimiva hop-up, sopiva kuulapaino ja laukauksesta toiseen tasaisesti toimiva ase muuttavat tehon käyttökelpoiseksi kantamaksi.